ja viäl kerran OHO!

Ei minun kyl mikää tarkotus ihan näin ollu tehä. Poistin uuden blogin ja tuli vaan mieleen muistanko enää tänne tunnuksia. Muistin! Olin hirveän hämmentynyt moisesta. Sitten tuli sellainenki ajatus mieleen, että mitä jos vain jatkaisikin tästä ja näin... Ehkä? Ehkä kokeilenkin ihan vaan täällä itekseni, mille tää blogaaminen maistuu. En ees kerro kellekään teistä! Vaan mitä jos jollain onkin joku lista mihin päivittyy uudet kirjoitukset...hmm. No aivan sama. Tää vanha pohjakin on niin mukevan nostalginen, ettei tunnu siltä kuin olis jossain lainavaatteissa. Siltä se vähän siellä toisaalla tuntui, eikä oikeen saanu omaksi muutettua. Hmm hmm. Jäänpä ihmettelemään miten tästä eespäin.

No en minä jaksa blogata hei. Enhän minä tee mitään muutakaan hei.

Eilen ostin Houkutuksen ja Uudenkuun ja tuossa taannoin tajusin ettei se neljäs tulekaan maaliskuussa vaan se on Meyerin joku muu kirja. :''(
Nii ja olin vitun tyhmä ja luin pitkän pätkän Breaking dawn -spoilereita ja nyt tiedän kaiken ja vituttaa vitusti vittu vittujen vittu.

Pakkasin froteita ja nukuin päiväunet. ON SE JÄNNÄ miten päiväunista tulee vaan huono ja tyhmä olo eikä jaksais tehä mitään mitä on pitäny. Pitäis siivotaki. Jos se Risto vaikka tuliski huomenna. Ei o ainakaan mesessä sanomassa että ei tuu.

En sitten ole mikään sätkynukke numeron lankojen päässä. Ihan vaan toim. huom.

Olen miettinyt pitäisikö minun tehdä tästä käsityöblogi jossain määrin. Ottaisin siis kuvia kun runkkaan ja.. no siis IHAN OIKEISTA KÄSITÖISTÄ OTTAISIN KUVIA. GÖÖ.
Noin niinkuin pipoista ja hameista ja niin.

Eilen sain hei roskasapuskani vähän vähemmällä hinnalla kun olikin kaveri töissä. Sitäkään en ollu nähny puoleen vuoteen. Ois kai syytä pitää yhteydet ihmisiin yllä. Tuntuu vähän hölmöltä aina ku näkee jonkun et öö joo hei mitä kuuluu jaa töitä no ei mullekaa sen kummempii. Vois kyllä. Pyytää sen ja toisen teelle ja kortinpeluulle.

Ny meen vasenuukiin niinku ne jotkut kivasti sanoo.

tänään on ollut perheen kanssa hankalaa se painaa mieltä eikä ole oikein ketään jolle nyt juuri puhua asiasta ja ehkä blogi onkin ainoa oikea paikka juuri nyt kun kello on näin paljon ja ikkuna on auki ja raketteja ampuvat minäkin olin keskustassa katsomassa sitä jytypommia joka ei tietenkään ollut niin hieno mutta iso kyllä ylivedetty oo sillä oli 450 äm ja korkeus 600 äm mutta sitten mentiin taas paven stadikalle ja joo sitten tultihin taas meille ja täällä oli tyly vastaanotto eikä edes ruokaa saanut tarjota vieraille ja sitten vaan juteltiin sotkuisessa huoneessa ja jotenkin sekin painoi tai joku tunnelmassa painoi vaikka oli mukavaa olla en vain tiedä milloin saisin hmm niin sitä kutsutaan toki bestisajaksi se on helpompi sanoa kuin parasystäväaika mutta toisaalta sanoisin varmaan parasystäväaika en muista milloin sitä on ollut mutta haluaisin pian ja menen lauantaina alemyynteihin yksin haluan mennä ja menenkin ja ties vaikka ostaisin digikameran (ja stereot) ja sitten kaksi isoa mustaa pinniä ja voisin ostaa muunkin värisiä ja voisin käydä kirpparillakin ihan vain kun en ole aikoihin käynyt voisin ostaa housut kengät paidan ja kaikkea kivaa ja vielä jotain mitä huvittaa kunhan on ale tai ehkä vaikka ei olisikaan en oikein tiedä mitä tässä tekisi kun väsyttää mutta paljon haluaisi silti tehdä on hei vuoden ensimmäinen päivä ja tämä vuosi pelottaa vähän enemmän kuin edellinen koska en tiedä mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan siis 2008 kirjoitin sentään ylioppilaaksi mutta missä on tämän vuoden kiintopiste pääsykokeet tietysti on mutta en usko nytkään pääseväni mihinkään paitsi avoimeen pääsee kai aina mutta unohdan varmaan ilmoittautua sinne eikä se varmaan ole niin yksinkertaista sittenkään hei ai niin täytän 20 vuotta elokuussa se on vähän pelottavaa sekin enkä oikein tajua kaikista muistakaan jutuista milloinkohan muutan kotoa huvittaisi muttei huvita ja sitten taas olisi pakkokin jo kohta koska tilanteet tuntuvat kärjistyvän taisikin olla vain tyyntä myrskyn edellä tässä joskus voi apua kamala hirveä ja lisäksi tunnen itseni ihan hirveäksi ihmiseksi monin puolin mutten nyt enää jaksa ruikuttaa koska kohta täytyy mennä kakalle.

tänään on ollut perheen kanssa hankalaa se painaa mieltä eikä ole oikein ketään jolle nyt juuri puhua asiasta ja ehkä blogi onkin ainoa oikea paikka juuri nyt kun kello on näin paljon ja ikkuna on auki ja raketteja ampuvat minäkin olin keskustassa katsomassa sitä jytypommia joka ei tietenkään ollut niin hieno mutta iso kyllä ylivedetty oo sillä oli 450 äm ja korkeus 600 äm mutta sitten mentiin taas paven stadikalle ja joo sitten tultihin taas meille ja täällä oli tyly vastaanotto eikä edes ruokaa saanut tarjota vieraille ja sitten vaan juteltiin sotkuisessa huoneessa ja jotenkin sekin painoi tai joku tunnelmassa painoi vaikka oli mukavaa olla en vain tiedä milloin saisin hmm niin sitä kutsutaan toki bestisajaksi se on helpompi sanoa kuin parasystäväaika mutta toisaalta sanoisin varmaan parasystäväaika en muista milloin sitä on ollut mutta haluaisin pian ja menen lauantaina alemyynteihin yksin haluan mennä ja menenkin ja ties vaikka ostaisin digikameran (ja stereot) ja sitten kaksi isoa mustaa pinniä ja voisin ostaa muunkin värisiä ja voisin käydä kirpparillakin ihan vain kun en ole aikoihin käynyt voisin ostaa housut kengät paidan ja kaikkea kivaa ja vielä jotain mitä huvittaa kunhan on ale tai ehkä vaikka ei olisikaan en oikein tiedä mitä tässä tekisi kun väsyttää mutta paljon haluaisi silti tehdä on hei vuoden ensimmäinen päivä ja tämä vuosi pelottaa vähän enemmän kuin edellinen koska en tiedä mitä tänä vuonna tulee tapahtumaan siis 2008 kirjoitin sentään ylioppilaaksi mutta missä on tämän vuoden kiintopiste pääsykokeet tietysti on mutta en usko nytkään pääseväni mihinkään paitsi avoimeen pääsee kai aina mutta unohdan varmaan ilmoittautua sinne eikä se varmaan ole niin yksinkertaista sittenkään hei ai niin täytän 20 vuotta elokuussa se on vähän pelottavaa sekin enkä oikein tajua kaikista muistakaan jutuista milloinkohan muutan kotoa huvittaisi muttei huvita ja sitten taas olisi pakkokin jo kohta koska tilanteet tuntuvat kärjistyvän taisikin olla vain tyyntä myrskyn edellä tässä joskus voi apua kamala hirveä ja lisäksi tunnen itseni ihan hirveäksi ihmiseksi monin puolin mutten nyt enää jaksa ruikuttaa koska kohta täytyy mennä kakalle.

Olin Helsingis ja oli pikkuisen kivaa. Hih.

Lauantai-iltana sanosin Ristol et mitä jos tuleeki semmone lumisade etten pääse sunnuntaina lähtemään. Tulihan se. Ainakin melkein. Aamulla (eli puolenpäivän jälkeen reippaasti) olikin sitten oudon pimeää ja katoin ikkunasta ni en nähny muuta ku lunta. Lunta, joka ryöppyää tuulen mukana. Niin näitte kyllä varmasti kaikki muutkin, että se sinänsä ei ole mikään uutinen, mutta nauratti kun muistin mitä olin sanonut. Sekään ei kyllä varsinaisesti ole uutinen. Päästiin kuitenkin lähtemään asemalle päin joskus mitälie seitsemän aikaan ja ostin lipun yhdeksän junaan. Kaikki junat olikin sitten enemmän tai vähemmän myöhässä ja oli jännittävää seurata milloin mikäkin pääsee viimein lähtemään. Omani oli onneksi vain reilun puoli tuntia myöhässä, ehkä neljäkymmentä minuuttia vai mitä se oli vai oliko se enemmänkin... Ei se kai enemmän ollu. Olin puolenyön aikaan Turussa ja ystäväni avomies olisi vielä hakenut minut kotiin jos en olisi ehtinyt viimeiseen bussiin. Oiva mies se avomies. Erittäin kilttiä että olisi jaksanut moisen palveluksen tehdä jos olisi tarvinnut, vaikka sillä olikin tänään vapaapäivä eli sunnuntai-iltanakin ihan vaan lungistiottoaikaa tai jotain. Niin se ainakin sanoi. No nih.

Tiiättekö muuten semmoset mansikka-salmiakki-ufokarkit? Pyöreät ja ufonmalliset ja kirpeät ja makeat ja sisältä makean happaman salmiakkiset? Ne on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyviä. Minul oli junas niitä. Haettiin filkkarista. Niit on vielki, eli minä EN syönyt koko isoa pussia loppuun junamatkalla. Hyviä on kans banaani-salmiakki-ufot mutta niitä en filkkarissa nähny.

Perjantaina ja varmaan lauantainakin oli Kampissa joku xbox-laulupeli-pelisessiopäivä. Kuunneltiin ja katteltiin niitä aika paljon. Tai minä halusin koko aika takasi sen äärelle valittamaan kun laulavat huonosti ja vaan samoja biisejä ja antamaan ymmärtää kuinka paljon paremmin laulaisin itse, menemättä kuitenkaan missään nimessä lähellekään laulumahdollisuutta. Hjähhäjähä. Osas siellä jotkut niitä biisejä laulaakin, mut esim. joku ääliö hoppari joka nuoli mikkiä ja ujelsi kuin palosireeni ja "beat-boxasi" kun se on niin vitun hienoo hei ja oli olevinaan niin khuul että huhhuh niin...joo siis se oli ääliö. Tuntematta paska jätkä. Niin pienikokoinen, että egoa pitää paisuttaa lausumalla esim. "YO MUTHAFUCKA COM'N SUCK MAH DICKKKK!!!" Toivottavasti vielä jonain päivänä opin näkemään kaikissa nuorissa jotain hyvää tai saan heittää opettajanurahaaveillani en vesilintua kun ne on niin kivoja vaan vaikka öljytankkeria. Ne kun ei oo niin kivoja.

Tais siellä joku joulukatukin aueta mutta ei me sitä nähty sitä avajaishärdelliä. Turussa on kyllä hienompi joulukatu. En kyl ollu senkään avajaisissa mut kävin torstaina Yliopistonkadulla Anttilassa ja ostin Ismo Alangon hitit 89-01 kun oli tarpeeks halpa. 8e on ihan sopiva hinta levystä, paljoa kymppiä enempää en niistä haluakaan maksaa.

No joo siis niin. Pääsin nukkumaan yhden aikaan ja tietenkin oli aamuvuoro ja tietenkin piti herätä aiemmin lumen takia kun joutuu kävelemään ja tietenkin kun on vaan nelisen tuntia aikaa ensin nukahtaa ja sitte nukkua ni enhän minä saanu unta. Mut kuitenkin mun on ollu pakko nukkua, sillä näin unta nukkamaijasta. Hihi. Unessa oltiin nukan kanssa jossain samassa kommuunissa asumassa tai sit minä olin vaan käymässä siellä nukan kommuunissa ja se oli osn vihreä omakotitalo, osin hiekkalinna ja sitte minun piti mennä kouluun tai jonneki ja kävelin jonneki sen hökötyksen hiekkakupolikatolle jonka alla oli nukkana ja sitte painoin jotain kiveä jalalla ja se kupoli sortui ja kivi osui nukkaa päähän. Surullista. Nukka itki kuin piirroshahmo ja minä pahoittelin kovasti ja jotkut pitelivät nukkaa ja lohduttivat, varmaan oli se joku tyttö ainakin joka on nukan kaveri ja jonka oon nähny nukan kuvissa kun käyn sitä vakoilemassa hähähä. Nii. Sit mun tuli kiire liikuntatunnille ja se oli selkeä rinnastus töihinlähtöön sillä pian sen jälkeen heräsin.

HUgaa. Mitähän vielä. Jotain oli. Ainii ostin äsken pirkan suklaaviettelysjätskiä ja kauppapoika piteli sitä kaksin käsin kuin kukkaa kämmenellä ja sanoi sen olevan maailman kalleinta jätskiä. Juu. Olin vähän että no joo. Sitä ennen se oli vitsaillut jollekin toiselle myyjälle rusennetuista appelsiineista, jotka oli pussissa. Että vie hyllyyn vaan kyllä joku ne huolii kun saa valmiikspuristettua mehua tms.

 

YO EAT MY SHIT YOho. iiuuiiuuiiuu.