Enpäs ole kahteen viikkoon kirjoittanut. En kirjoittanut Ruisrockista silloin kun aioin, ja nyt minulta vaaditaankin jo DBTL-selostuksia. Ruisrockista nyt ei olekaan paljoa muuta sanottavaa kun että:
-lauantaina paistoi ja sunnuntaina satoi liikaa
-lauantaina oltiin ihmistukkeessa n. vartin verran niin ettei päästy mihinkään
-sunnuntaina housuni olivat polviin asti mudassa ja kenkäni sellainen tunnistamaton möykky, ettei olisi ollut ihme, vaikka varpaani olisivat sinne mädänneet.
-sunnuntaina oli kylmä, sillä märkä flanellipaita ei ole enää lämmin
-jalat oli kipeet
-esiintyjät oli aikas mahtavia, varsinkin The Ark, Hanoi Rocks ja Gogol Bordello. GB oli niistä ehdottomasti paras, meininki oli hjuva niin lavalla ko yleisössäki.
-kävelymatka parkkipaikalle oli liian pitkä (2km) ja teimme siitä lyhyemmän laulamalla muun muassa Päivänsädettä ja menninkäistä vähän villimpänä versiona. Se oli kyllä hieno.

En minä muista pitikö minun sanoa vielä jotain Ruissista. Tuossa kuitenkin oli enemmän sanottavaa ko mitä meinasin sanoa. Sitten däbtläilyistä.

Aamulla keksin hajottaa pampulani, ja sain kaksi kivaa sydäntä liivinliepeeseen. Meikkasinkin pitkästä aikaa ja se oli vaihteeksi myös kivaa. Joo, asiaan mennään ehkä parin kappaleen jälkeen. Eikäko nyt.
Ystävä ja sen poikaystävä haki mut autolla, vietiin auto kotiin ja autosta noustessa tajusin, etteivät maiharit varrettomilla sukilla olleet loistovalinta koko loppupäivän kestävään kävelyyn...
Kävimme kaupassa ja lähdimme laitureille. Ensin kuulimme vähän Von Hertzen Brothersia, mikä on minusta vähän tylsää, sitten näimme JWRA:n aidan takaa. Se on muuten oikeasti todella tyhmää, että sieltä aidan takaa näkee suoraan lavalle ja kuulee paremmin kuin hyvin. Tai siis ei se meillekään ollut tyhmää, mutta kun ei tarvitse mitään lippua ostaa. Tapahtumalle tyhmää. No joo, ei o tyhmää. Sehän on hurjan kivaa vain.
Siihen jäimme hengaamaan ja tuli Jukka Poika ja Tiskipekka. Oli muuten kiva keikka se. Vieressäni istui joku miespoika, jolla oli vihreä sulkahattu ja vaaleanruskea villatakki ja sitten sillä oli vaalea hampputukka ja semmoinen pitkä letti vielä niskassa. Söpö poika se oli. oivoi. Se tarjosi luomuriisikakkuja, herneitä ja banaanei. Sit ystävä anto sille keksiä ja mä purkkaa. Joo. Ei oltu syötykään mitään ni se oli kiva et sil oli jotain ruokaa.
Joimme siinä pikkuisen alkoholijuomia, minä todellakin pikkuisen ja muut vähän enemmän. Vähän liikaakin. Sen verran liikaa, että ystävä ei pysynyt enää pystyssä, oksenteli ja oli joutua putkaan. Kyllä se sitten selvisi jossain vaiheessa ja kävimme syömässä toisella puolella jokea ja tulimme taas tälpuol jokke kuulema Dingoo. Ystävä pareineen keskitty lähinnä imutteluun ja sen poikaystävän pikkuveli vaan seisoskeli jossain. Kivaa. No, Dingo ainakin oli, se mitä siitä kuuli. Istuin siinä ja tuijotin muovinukkeja, jotka panivat toisiaan ja minulla oli hyvin hauskaa.
Dingon soiteltua loppuun lähdimme ystävän poikaystävän luo nukkumaan, kun emme jaksaneet kävellä keskustasta kotiin. Bussitkin on tietty olemassa, mut ei huvittanu maksaa. Oli muuten tosi hyvä sohva nukkumiseen se.
Olin tosiaan myös rippileirillä taas ja kun lähdimme aamulla kotiin, pitikin jo melkein heti olla konfirmaatio-valmiina. Kello kaksi sitten alkoi konfirmaatio ja sen jälkeen kiersimme isosten kanssa viisiä rippijuhlia. Ite lähdin kyllä neljänsien jälkeen kaupungille, koska olin menossa leffaan katsomaan Potteria. Oli muuten tylsä leffa.
Viikonlopusta jäi jäljelle karmea nuha ja rakkoiset kantapäät. Tosi söpön näköset ne on nyt. Punasia peukalonpään kokosia rupia kolmessa kohtaa kantapäätä. Ei näköjään sittenkään kolmessa kohtaa, luulin vain. Toisessa on sekä takana, että sisäsivulla, toisessa vaan takana.

Eiköhän tämä ollut nyt tässä.