Sehän on Sonata Arctican uusimman levyn nimi.
Vaan en minä siitä levystä puhu.
Minun unista puhun.

Olin menossa jonkin ystäväporukan, koulukavereiden kanssa Venäjälle katsomaan Spice Girlsien keikkaa.
Jonossa oli varmaan sata miljoonaa ihmistä, ja kaikki oli jotenkin resuisia, vähän niin kuin katulapset.
Hytisin ihan hulluna, ja sitten heräsin.
Peittoni oli karannut, ja minun oli oikeasti kamalan kylmä. Tästä syystä olin siis varmaan sinne Venäjälle menossa: Venäjällä on kylmä.
Siispä laitoin peiton päälle kunnolla, ja jatkoin unia.

Unet siirtyivät hyvin loogisesti johonkin lämpimämpään paikkaan.
Näytti yhdysvalloilta, mutten osaa sanoa miltä alueelta, oon varmaan jossain leffassa nähnyt: vihreitä pihanurmia ja rumia pieniä tavallisia vaaleita taloja paljon. Joku tavallisten perheiden hyvin tavallinen asuinalue, jolla tehdään hyvin tavallisia asioita.
Sitten siellä oli leikkisota.
Joku sellainen, edelleen näitä koulukavereita, kaks joukkuetta, joista toinen yritti tehdä toiselle jotain "pahaa" ja sit ne on niinko pois pelistä.
Kuuluin jahdattavaan puoleen.
Muistan, et siinä unessa juoksin jotain ihanaa keltaisten kivitalojen reunustamaa mukulakivistä ostoskujaa.
Haluaisin sellaiselle kujalle, auringon paistaessa ja ihmisten nauraessa.
Vanhan suurtorin alue muistuttaa sitä aika paljon.

Sitten en tiä miten tähän uneen hypättiin, mut tämä oli Kaasu-uni.
Jotenkin se oli kai yhteyksissä noihin aiempiin.
Oli sellasta vanhaa aikaa, ja Kaasu asui iiiiisossa kartanossa perheensä kanssa, joka oli oletettavasti paljon monilukuisempi kuin hänen oikea perheensä.
Vanhalla ajalla tarkoitan, että pukeuduttiin pukuihin, naisilla korsettihameet, miehillä takki-housu-härdellei, mitälie.
Minun piti mennä tapaamaan Kaasua. Niin minä meninkin.
Kun tulin kartanolle, joutui Kaasu lähtemään, sen yhden kaverinsa kanssa, jonnekin. Se oli joku vakava juttu, aivan kuin olisivat sotaan lähteneet, mutta eivät kuitenkaan.
Olin hurjan huolissani, kun viikot kuluivat. Sitten heidän piti tulla takaisin, mutta tulikin ruumisauto. Luulin että Kaasu on kuollut ja huusin ja paruin, ja Kaasun äiti jo antoi minulle tuhkauurnankin.
Siellä tuhkauurnassa ei kuitenkaan ollut tuhkaa.
Vaan jälkiruokia.

Eikä siinä sitten oikein muuta.