Tällä viikolla töissä on ollut kamalan ahdistavaa pakata lakanoita. Joku rullaava pöytä on rikki ja korjauksessa ja lakanat, siis pussilakanat ja lakanalakanat, tulevat suoraan pakkauspöydälle. Ne tuuppivat. Olen alkanut elollistaa niitä. Ne ovat röyhkeitä lakanapinoja. Lakanalakanat jopa tippuvat hihnan ja pakkauspöydän välissä semmoseen rakoon ja sit niitä on aina liikaa ja paljon. Pääni on aina ihan hajoamassa ja itkeä meinaan. Yks päivä paiskoin niitä pinoja aika tavalla päin kaikkea ja eilen en ois tarvinu ko yhen väärän sanan niin turpaan ois tullu.

S toi minulle omenoi. Ei tarvi mennä omppuvarkaisiin. Ne piti hakea jo sunnuntaina kun jätin kaasiksen junaan mutten sitten mennytkään koska olo oli nyyh. Kuitenkin niitä on aika iso kassillinen ja haluun kuivata niitä ja kastaa SITRUUNAMEHUUN ja kaikkee. Omenapiirakkaa tehä omnomnom. Laitan piirakan sydänvuokaan joka on lakkiaislahjani. Nih.

Löysin töistä lattialta kruunun. Yhden kruunun kokoisen kolikon. Kaarle kuudestoista Kustaa. Sverige. Rapsutan sitä kynällä paperin läpi ja paperiin jää kunkkuja. HIHI. Tulee kiva tekstuuri paperiin kun monta monta kungea on.

Koht mennää Ikeas käymää ja etin verhoi ja mattoo. Ehkä. Markantalosta ostan monitoimitulostimen. 39e maksaa. Toivottavasti on vielä. Se on halpa ja kiva. Sitten mennään Lidliin. Lidlistä...no, ostan jotain! Hyvyyksii ehkä vissii varmaan. Jotain jotain. HYVYYKSII.

Huomenna Helsinkiin. nhihi. namih. :'P